Sotilasperinteet

Sotilaat ja Elias-karhu Hyrylän sotilasalueen portilla 1920-luvun lopulla

Tuusulassa on vahvat sotilasperinteet. Pitäjän ensimmäinen suurmies, seurakunnan perustamiseen vaikuttanut Nils Stålhana oli monissa taisteluissa karaistunut sotilas, ja sotilailla on ollut iso merkitys kunnan historiassa senkin jälkeen.

Monet muistavat Hyrylän varuskunnasta, ehtihän se toimia keskellä kylää noin 150 vuotta. Taistelukoulun alueella Rantatiellä puolustusvoimat on toiminut vuodesta 1949 lähtien.

Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Rantatiellä olivat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskus Syväranta.

Sotilaallista hisoriaa täydentää vielä Nummenkylän reservikomppania, jossa koulutettiin arvalla valittuja suomalaisia reserviläisiä vuosina 1883–1899.

Lue lisää kohteesta

Ruotsin vallan aika

Ruotsin vallan aikana Tuusula oli muiden kuntien tapaan jaettu ruotuihin. Kukin ruotu varusti ja ylläpiti yhden sotilaan kruunun tarpeisiin. Monet Tuusulan taloista olivat ratsutiloja eli rustholleja. Ne varustivat armeijalle ratsumiehen ja hevosen ja saivat vastineeksi verohelpotuksia. Hyökkälässä sijaitseva Klaavolan talo oli aikanaan yksi Tuusulan rustholleista.

Alueellista sotilaskoulutusta ruotuväkiarmeijalle antoivat paikkakunnalle sijoitetut upseerit, jotka nostivat palkkansa valtion virkatalon eli puustellin tuottona. Ajatus oli, että he asuisivat ja viljelisivät virkatalon maita itse ja samalla valvoisivat omien ruotusotilaidensa elämää myös harjoitusten ulkopuolella. Käytännössä upseerit usein vuokrasivat tilan lampuodille ja saivat silloin palkkansa tilan vuokrana. Yksi tällainen sotilasvirkatalo oli Saksan puustelli Hyökkälän kylässä. Nykyisin Saksan puustelli on Ilmatorjuntamuseon niin sanottu Kapteenin puustelli.

Venäläinen varuskunta perustettiin 1850-luvulla

Ennen Krimin sotaa (1853–1856), todennäköisesti vuoden 1850 vaiheilla, oli Hyrylään perustettu venäläiselle sotaväelle leiri. Krimin sodan jo sytyttyä aloitettiin Hyrylän sotasairaalan ja kruunun makasiinien rakennustyöt. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana (1853–1885) valmistuivat puiset kasarmirakennukset. Niistä on jäljellä enää yksi miehistökasarmi, Rakennus 10, joka valmistui vuonna 1862.

Krimin sodan jälkeen varuskunta muodostui vakinaiseksi. Hyrylä sijaitsi strategisesti merkittävässä paikassa keskeisten maanteiden risteysalueella. Varuskunnan perustamiseen suhtauduttiin myönteisesti, sillä se paransi alueen työllisyystilannetta. Varuskunnan myötä Hyrylä ja sen ympäristö alkoivat erottua ympäröivästä maaseudusta. Sotilaiden lisäksi alueelle muutti esimerkiksi kauppiaita ja käsityöläisiä, joista monet olivat venäläistä syntyperää.

Punatiiliset kasarmirakennukset rakennettiin 1900-luvun puolella. Niistä kymmenen on vielä jäljellä. Varuskunnan ja ympäröivän siviiliasutuksen tarpeisiin rakennettiin 1900-luvun alussa myös kaunis ortodoksinen Pyhän Nikolauksen kirkko, joka hallitsi Hyrylän maisemaa. Kirkko purettiin vuonna 1958.

Itsenäisyyden aika Hyrylän varuskunnassa

Suomen itsenäistymisen jälkeen Hyrylän varuskunnasta tuli suomalainen tykistövaruskunta. Suomen valkoinen kaarti oli Hyrylässä muutaman vuoden 1930-luvulla. Sotavuosina 1939-1944 Hyrylän varuskunnassa perustettiin ja lähetettiin rintamalle kenttätykistöpattereita, joita kutsuttiin nimellä Tuusulan tykistö.  Sen miehistö oli pääosin Tuusulasta, Järvenpäästä ja Keravalta. Sotavuosina Tuusulassa toimi jalkaväen koulutuskeskus 1, jos annettiin 3-4 kuukauden mittainen koulutus rintamalle lähetettäville täydennysmiehille. Sotien jälkeen tykistö palasi varuskuntaan.

Ilmatorjuntamiehet tulivat Hyrylään vuonna 1957. Varuskunnan nimi muuttui Tuusulan varuskunnaksi ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentti antoi siellä aselajin varusmieskoulutusta vuoden 2006 loppuun. Puolustusvoimien Kansainvälinen keskus (FINCENT) jatkoi toimintaa alueella vuoden 2014 loppuun entisessä Ilmatorjuntakoulussa. Tuusulan seurakunta osti kiinteistön, joka vihittiin remontin jälkeen seurakuntakeskukseksi 6.1.2018.

Osa varuskunnan alueista siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuonna 2008, rakennettu alue jäi pääasiassa Senaatti-kiinteistöiden omistukseen ja entiselle varuskunta-alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan Rykmentinpuiston aluetta.  Vuonna 2020 varuskunnan entisiin harjoitusmaastoihin rakentui Puustellinmetsän asuntoalue, jossa järjestettiin Tuusulan kolmannet asuntomessut. Monion peruskivi muurattiin 30.9.2021. Rakennukseen tulee Tuusulan lukion uusi toimipiste ja tilaa vapaalle sivistystyölle ja kulttuuritoiminnalle. 

Nummenkylän reservikomppania

Vuonna 1878 annetun asevelvollisuuslain mukaan 21 vuotta täyttäneiden miesten oli kokoonnuttava arvannostotilaisuuksiin. Arvonnassa osa joutui reservipalvelukseen viiden vuoden ajaksi. Näistä kolmena ensimmäisenä vuotena kokoonnuttiin joka kesä kuukaudeksi reserviharjoituksiin.

Uudenmaan tarkk´ampujapataljoonan Tuusulan 2. reservikomppanian kasarmit rakennettiin Nummenkylään. Kasarmit olivat reserviläisten harjoituspaikkoina vuosina 1883–99.  Myöhemmin Nummenkylä oli muun muassa varavankila ja suojeluskunnan leirialue. Sotien aikana kasarmit olivat osa Jalkaväen koulutuskeskus 1:stä. Naisten työsiirtolana alue toimi 1940-luvun lopulta 1990-luvulle. Työsiirtolan tilalle on 2000-luvulla kunnostettu viihtyisä asuinalue suojeltuihin rakennuksiin. Nummenkylä on vuodesta 1951 kuulunut Järvenpäähän.

Päällystökoulusta Taistelukouluksi, Lottaopistosta Lottamuseoksi

Suojeluskuntain Päällystökoulu aloitti toimintansa Tuusulanjärven rannalla Tuomalan kylässä vuonna 1921. Lotta Svärd -järjestö osti Syvärannan huvilan vuonna 1936 loma- ja kurssikeskukseksi. Molempien vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminta lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen. Suojeluskuntain Päällystökoulusta tuli puolustusvoimien hallinnoima Taistelukoulu v. 1949. Nykyisin Taistelukoulun alue on osa Puolustusvoimien palvelukeskusta.

Maanpuolustukseen liittyvästä perinteestä kertovat tänä päivänä puolustusvoimien toimivien laitosten lisäksi myös Ilmatorjuntamuseo ja Syvärannan Lottamuseo.

Lisää tietoa Tuusulan sotilasperinteistä: Varuskuntapolku sekä Sotilaspitäjän kulttuurikierros -kotiseutupolusta (pdf)

Rykmentintie, 04300 Tuusula, Suomi