Polttomoottori Maija ja muita energian lähteitä

Kohde kuuluu polkuun Kellokosken patoaltaan ympäri.
Polttomoottori Maija on hienolla paikalla. Kuva Foto Roos

Tehdas perustettiin Kellokosken äärelle ja käytti alkuaikoina hyväkseen vesirattaan antamaa voimaa. Vettä ei aina virrannut tarpeeksi, joten tarvittiin myös muita energianlähteitä. Kirkon vieressä patoaltaan rannalla on muistomerkkinä Kellokosken Tehtaan entinen polttomoottori Maija. Se ostettiin Englannista 1910-luvulla ja se tuotti 14 hevosvoimaa. Koneen tuottama voima siirtyi tehdassaleihin vauhtipyörien ja hihnojen kautta. 

Lue lisää kohteesta

Maijasta tuli muistomerkki 

Kirkonmäelle museoitu Maija tuli tehtaalle 1919, kun vesi- ja höyryvoima eivät enää riittäneet kasvavan tuotannon tarpeisiin. Maijalle rakennettiin oma koppi tehdasrakennuksen kylkeen lähes joen päälle, jotta koneen jäähdytys saatiin hoidettua. Nykyisin Maijan kammarissa myydään käsityötuotteita. 

Teholtaan 14:n hevosvoiman moottori pyöritti päähihnan välityksellä pitkää valta-akselia, josta puolestaan tehtaan kymmenet koneet ottivat voimansa. Vääntöä riitti vauhtipyörien ansiosta ja mikäli moottoria kuormitettiin liikaa, niin päähihna luisti eikä Maija sammunut. 

Hihnat olivat vaarallisia ja määrittelivät koneen käyntitahdin, johon työntekijän piti sopeutua. Onnettomuuksiakin sattui. Joskus joku jäi vaatteistaan kiinni hihnaan tai herpaantui koneen antamasta tahdista ja jätti sormensa heijarin eli metallia vasaroivan ja muokkaavan koneen väliin.  

Kun tehtaan koneita uudistettiin, Maija siirrettiin muistomerkiksi kirkonmäelle. Se sai eteensä muistolaatan ja ympärilleen kukkia ja komean aidan.

Muistolaatassa on ruotsiksi ja suomeksi teksti: "Muistoksi Kellokosken Tehdas O.Y.:n perustajalle CARL FREDRIK CARLANDERILLE, hänen virkamiehilleen ja työläisilleen vuodelta 1887". Vuosi 1887 on vuosi, jolloin Carl Fredrik Carlander yhtiökumppaneineen aloitti teollisuustuotannon Björkbodan tehtaalla Kemiönsaarella.

Vesi- ja höyryvoimaa

Ruukki perustettiin Kellokoskelle, koska täällä oli koski, johon rakennettava vesiratas käytti rautaa takovia kankivasaroita ja kolmesylinteristä puhalluslaitetta, jolla saatiin ilmaa ahjoihin. Ajoittainen vettä oli kuitenkin liian vähän ja siksi ruukille hankittiin vuonna 1877 Taalintehtaalta höyryvasara ja -höyrypannu, johon energia saatiin ahjojen lämmöstä. 

Kaasua sota-aikana

Sota-aikana tehtaalla oli oma kaasulaitos, jossa kaasua tehtiin puusta ja turpeesta. Silloin kirkon viereinen puisto tehtaan asuntoalueen keskellä oli täynnä puupinoja ja turvekasoja. Kaasulaitoksen rakennus valmistui vuonna 1941 kosken länsirannalle. Kaasulaitoksen aikaan tehtaan palveluksessa oli myös marsuja. Jos kopeissaan olevat marsut menivät pökerryksiin, oli ilmassa liikaa kaasua ja piti tuulettaa. Martti Lind, joka myöhemmin kuvasi paljon Kellokoskea, aloitti työt tehtaalla 14-vuotiaana vuonna 1939. Hänen alkuvuosien työtehtäviinsä kuului muun muassa marsujen hoito. Nykyisin kaasulaitoksen rakennuksessa toimii ravintola.  

1930-luvulla rakennettiin sähkölaitos, joka teki kosken voimasta sähköä. Vähitellen sähkö korvasi muut voimanlähteet, valta-akselit ja voimansiirtohihnat. Tehtaan koneisiin asennettiin oman sähkömoottorit. Tehdassalien katoissa pyörivät valta-akselit ja siitä kullekin koneelle lähtevät hihnat voitiin purkaa, mikä paransi tehokkuutta ja työturvallisuutta. 

Männistöntie 5, 04500 Tuusula, Suomi