Koskenmäki ja Koskensilta

Kohde kuuluu polkuun Tuusulanjärven kierros.
Näkymä Koskensillalta pohjoiseen keväällä 2021. Kuva Tuusulan kunta, Sari Tsokkinen

Koskenmäki oli 1900-luvun alkukymmeninä tiiviisti palstoitettu käsityöläisalue. Siellä asui monien eri alojen ammatinharjoittajia, mm. suutareita, kirvesmiehiä, kivityömies ja seppä.

Tuusulanjoen toisella puolella oli nahkatehdas. Tehtailija itse asui komeassa Tuomela-nimisessä talossaan, joka edelleen seisoo Koskenmäentien vieressä. Naapurissa asui teurastaja ja karjakauppias Oskari Salmi, jonka asuintalo Koskela on myös edelleen olemassa Koskelantien risteyksessä.

Koskenmäellä oli myös Vasili Karjalaisen kauppa. Se sijaitsi aivan maantien laidassa. Rakennus on edelleen olemassa Koskelantietä vastapäätä. Karjalaisen kauppaa kehuttiin aikoinaan Etelä-Tuusulan parhaaksi, ja siellä asioivat nurmijärveläisetkin.

Yksi alueen mielenkiintoisista asukkaista 1900-luvun alkukymmeninä oli Viaporissa välskärinä ja muissa tehtävissä toiminut Aleksander Denisoff. Hän rakennutti huvilan, Villa Denisofkan, Tuusulanjärven rantaan Karjalaisen kaupan taakse (nyk. Jukanranta). Lavealuonteinen Denisoff saattoi sille päälle sattuessaan ostaa kokonaisen junanvaunullisen appelsiineja ja jakaa niitä kaikille, mutta suuren omenatarhansa hedelmiä hän vahti ansoin ja suolapanoksin. Denisoff rakennutti huvilalleen vievän tien (nykyisen Kalamestarinpolun) alkupäähän kivimuurin, joka edelleen on olemassa.

Koskenmäellä on myös Tuusulan ensimmäinen työväentalo Hyrylän Torppa. Tuusulan Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1900 kirkonmäellä. Vuonna 1903 yhdistys osti toimitalokseen kirvesmies Ferdinand Liljan huoneen ja keittiön kokoisen torpan, joka edelleen on olemassa osana nykyistä vaiheittain laajennettua ja peruskorjattua Hyrylän Torppaa.

Lue lisää kohteesta

Koskensilta

1950-luvulle asti nykyinen Koskenmäentie oli osa Helsingin–Hämeenlinnan maantietä. Kaikki Hämeentien liikenne kulki siis Koskensillan kautta ennen kuin uusi Hyrylän länsipuolelta ohittava tienosa otettiin käyttöön.

Paikalla oli vanhastaan vesivoimaa hyödyntävä mylly ja ainakin 1900-luvun alussa myös Bärlundin leipomo-kahvila, joka palveli paikkakuntalaisten lisäksi myös maantiellä matkustavaisia.

Kosken lähelle, nykyisen rantapuistikon paikalle, perustettiin vuonna 1918 myös Tuusulan saha. Saha toimi tällä paikalla 1950-luvun alkuun ja siirtyi sitten Tuusulantien varteen nykyisen Sahankulman liikekeskuksen paikalle.

Koskenmäentien eteläpuolella olevaa korkeaa mäkeä kutsutaan vieläkin Weckmanninmäeksi paikalla olleen myllärin nimen mukaan.

Koskenmäentie, 04300 Tuusula, Suomi