Saksan puustelli

Varuskunta perustettiin Saksan puustellin maille

Kun Hyrylään perustettiin venäläinen varuskunta 1850-luvulla, Saksan puustellin maista tuli sen lähtökohta. Osa puustellin viljelysmaista sijaitsi kahden valtamaantien varrella nykyisen Hyrylän keskustan paikkeilla. Juuri siihen – siis strategisesti tärkeään risteyspaikkaan – alettiin 1850-luvulla rakentaa ensin hospitaaleja eli sotilassairaalaa ja 1860-luvulla varuskunnan kasarmirakennuksia. Puustellin päärakennus ja ne maat, joita varuskunta ei tarvinnut, vuokrattiin maanviljelyskäyttöön. Saksan puustellin kuuluisin asukas oli tuleva Mannerheim-ristin ritari Albert Puroma. Hän oli vanhempiensa kuoltua Saksan puustellissa kasvattina. Hän lähti nuorena merille ja palasi keväällä 1918 Saksasta jääkäriksi koulutettuna. Puromasta tuli myöhemmin Taistelukoulun johtaja ja Rajavartiostojen päällikkö.

Itsenäisyyden ajan Saksan puustelli on ollut puolustushallinnon omaisuutta. Ilmatorjuntamuseo on toiminut puustellissa ja sen piha-alueilla vuodesta 1967.

Puustellissa on Suomen sotilasperinteet -näyttely, joka luo läpileikkauksen Suomen sotahistoriaan Ruotsin vallan ajalta nykypäivään.

Kuvan kartta on 1860-luvulta ja kuvaa klikkaamalla voi avata siitä isomman pdf-version.

Mikä on puustelli?

Puustelli-nimitys tulee ruotsin sanasta boställe (asuinpaikka). Puustelli eli virkatalo viljelyksineen annettiin sotilaspäällystölle palkaksi rahapalkan sijaan. Ajatuksena oli, että rauhan aikana päällystö asuisi virkataloissaan ja tutustuisi joukkoihinsa paremmin myös virallisten harjoitusten ulkopuolella. Näin yhteishenki olisi voinut syventyä ja päällystön hyvä esimerkki parantaa joukkojenkin tapoja ja käytöstä. Usein kuitenkin upseeri perheineen asui muualla – esimerkiksi omaa sukutilaansa hoitaen – ja antoi virkatalon vuokralle. Silloin vuokrasta muodostui upseerin sotilasvirasta saama palkka. Tavallinen vuosivuokra oli puolet maanviljelyksen sadosta.