Paijalan kylä ja Anttilan kartano

Anttilan kartano Paijalassa

Anttilan tilasta tuli kartano 1685. Silloin luutnantti Otto Johan Berg sai tilalle elinikäisen rälssioikeuden eli verovapauden. Tilasta käytettiin ensimmäisen omistajan mukaan myös nimiä Borgs, Bergs tai Ottobergs. Anttilan omistajana oli 1700-luvun alussa Bengt Zöge von Manteuffel ja sitten 1720-luvulta lähtien ensin Buckien, sitten Jaekellien suku.

Bjelastotsky rakensi hienon kartanon

Anttilan uuden päärakennuksen rakennutti v. 1905 paikkeilla everstiluutnantti Karl Mihael Bjelastotsky. Hän oli tsaarin armeijan upseeri ja Helsingin varuskunnan komendantti. Kerrotaan, että Bjelastotsky joutui keisarin epäsuosioon ja menetti koko omaisuutensa ja joutui siksi loppuikänsä tekemään rengin töitä.    

Vuonna 1917 omistajaksi tuli insinööri Walter Grönqvist, joka määrätietoisesti hankki omistukseensa myös kylän talonpoikaistaloja. Hänen aikanaan tilan nimenä oli yleisesti Thusbyborg. Grönqvistin aikakaudella riideltiin mm. kylän yhteisen ranta-alueen käytöstä ja ennen kaikkea sinne pääsystä, koska tie kulki Grönqvistin maiden kautta.

”Tuusulan kolhoosi”

Vuonna 1932 tilan omistajaksi tuli hollantilaissyntyinen filosofian tohtori Max Hendrik van Gilse van der Pals Hänellä oli maatiloja mm. Viipurin tienoilla ja Laakspohjan  kartano Lohjalla. Tilan iso navetta näkyy jo 1920-luvun kartoissa, mutta se on saanut ulkoasuunsa hiukan hollantilaisvaikutteita 1930-luvulla.

Talvisodan jälkeen van der Pals myi vapaaehtoisella kaupalla Thusbyborgin 12 perheelle, jotka tulivat menetetystä Karjalasta Hiitolan ja Kurkijoen kunnista. He hoitivat tilaa yhteisomistuksena ja Tuusulassa kuulemma puhuttiin Suomen ainoasta kolhoosista, koska ei ollut tapana hoitaa alueita yhteisomistuksessa. Perheet palasivat jatkosodan aikana takaisin vallatuille kotiseuduilleen ja myivät ”Thusbyborgin kolhoosin”. 

Hankkijan koetila

Keskusosuusliike Hankkija osti tilan vuonna 1942 kasvinjalostuslaitoksen tarpeisiin, sillä Vantaan Tammistossa sijaitseva kasvinjalostuslaitos alkoi käydä ahtaaksi ja joutua esikaupungin liepeille.

Vuonna 1942 Hankkijan ostaessa tilan sen kokonaispinta-ala oli 561 hehtaaria, mutta jatkosodan jälkeen Hankkija joutui luovuttamaan maata maanhankintalain nojalla melkein 200 hehtaaria.

Kasvinjalostuslaitoksen toimintaa alettiin siirtää Anttilaan osittain heti sodan jälkeen, mutta toimintaa Tammistossa jatkettiin vuoteen 1972, minkä jälkeenkin Tammiston peltoja viljeltiin vielä Anttilasta käsin. Hankkijalla oli 1960-luvulta lähtien kasvinjalostustoimintaa myös Kangasalalla ja Muhoksella, mutta 1982 toiminta keskitettiin kokonaan Anttilaan. 

Anttilassa jalostettiin muun muassa Timo-peruna, joka on pitkään ollut Suomen suosituin varhaisperuna. Helka-hernettä vietiin ulkomaillekin. Kuvassa on Pohto-ohraa, joka on lujakortinen, hyvissä oloissa suuren sadon antava ja taudinkestävä lajike.

Hankkijan kasvinjalostuksen konkurssista ilmoitettiin 3.7.1992 ja kasvinjalostustoiminta siirtyi Jokioisiin, kun Hankkijan kasvinjalostusyksikkö ja valtion kasvinjalostuslaitos liitettiin uudeksi Borealiksi. Nykyisin Anttilan alueen omistaa Tuusulan kunta.