Jokelan asema

Jokelan asema 1900-luvun alussa

Junat alkoivat liikennöidä Helsingin–Hämeenlinnan rautatiellä maaliskuussa 1862. Jokelaan päätetiin perustaa ”pienempi pysähdyspaikka” jo saman vuoden heinäkuussa. Asemarakennus valmistui vuonna 1875. Rautatiellä ja asemalla oli keskeinen merkitys Jokelan kehitykselle, sillä rautatie mahdollisti Jokelan teollisuuden synnyn ja kasvun.

Lue lisää kohteesta

Kun Helsingin–Hämeenlinnan rautatie avattiin 1862, iso osa Tuusulaa tuli rautatien välittömään vaikutuspiiriin. Asemia koko matkalla oli alkuun kuitenkin vain viisi, niistä Järvenpää keskellä silloista Tuusulaa. Keravasta tuli asemapaikka ja Jokelasta ”pienempi pysähdyspaikka” melkein heti kun junaliikenne alkoi.

Jokelan alueella ei tuohon aikaan ollut montaa asukasta. Pysähdyspaikasta olivatkin innostuneempia nurmijärveläiset, etunenässä Raalan kartanon omistaja E. Adlercreutz. Hänelle oli tärkeää saada kartanon myllyn, sahan ja maatalouden tuotteet markkinoille.

Aivan ensimmäisinä kuukausina juna kulki maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin yhden vuoron ”ylös” Hämeenlinnaan. Tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin pääsi ”alas” Helsingin suuntaan. Lokakuusta 1862 lähtien kulki päivittäin yksi vuoro suuntaansa.  Vuonna 1864 liikenteeseen tuli lisäksi tavarajuna yhdellä päivittäisellä vuorolla. Siinä oli paikkoja myös kolmannen luokan matkustajille.   

Jokela ensi kertaa aikataulussa 1875

Vuoden 1874 aikataulussa Jokela mainitaan junien kohtauspaikkana, mutta seuraavana vuonna se on aikataulussa mukana asemana. Tuolloin matka Jokelasta Helsinkiin kesti 2 tuntia 6 minuuttia. Jokelasta Hyvinkäälle pääsi 24 minuutissa.

Asemarakennus valmistui 1875. Vuonna 1903 sitä laajennettiin, niin että pohjoiseen tuli poikkipäätyinen osa, johon tuli kaksi huonetta toisen luokan odotustilaksi.

Asemarakennus ja asemapäällikön talo ovat edelleen olemassa, samoin radan toisella puolella nykyisen Siljalantien päässä oleva henkilökunnan asuintalo. Muuten Jokelan aseman ympäristö on muuttunut melkoisesti. Ennen vanhaan aseman kautta kulki paljon tavaraliikennettä, kun Jokelan tehtaille tuotiin raaka-aineita ja niiden tuotteita vietiin maailmalle. Tavaraliikennettä varten radan molemmilla puolilla oli isot makasiinit eli varastorakennukset. Nyt tavaraliikennettä ei ole ja varastorakennukset on purettu.

Lipunmyynti asemalla loppui vuonna 2011, mutta asemalla on nykyisin kahvila ja muuta toimintaa.

Rautatie toi uuden ajan

Rautatie toi tullessaan uuden ajan ihan konkreettisestikin, sillä junat kulkivat aikataulun mukaan. Oli pakko ryhtyä käyttämään yhteistä aikaa.

Juna kulki suoraviivaisesti omalla radallaan, ja sen vauhti ja kuljetuskapasiteetti oli lähes käsittämättömän suuri. Hevospelillä tai jalkapatikalla Helsinki tai Hämeenlinna oli kaukana, mutta nyt koko matkan Helsingistä Hämeenlinnaan saattoi tehdä 4 tunnissa 40 minuutissa.  Rautatie edusti monella tavalla uutta, rationaalista aikaa.

Miksi Nukarintie on niin suora?

Nurmijärveläisille rautatiepysäkin saaminen oli tärkeää. Siksi he lupasivat pysäkkianomuksessaan saman tien laittaa kuntoon Nukarilta Tolkinojalle (Jokelaan) tuovan tien. Tien rakentamisesta oli päätetty jo aikaisemmin, mutta vasta tarve päästä rautatiepysäkille sai tienrakentajat liikkeelle. 

Nukarintien linjaus kertoo myös uudesta ajasta. Tie etenee Nukarilta Jokelan ja rautatien suuntaan määrätietoisesti. Siinä on pitkiä ja johdonmukaisia suoria ja se ylittää mäet suorinta reittiä.

Aikaisemmin tiet muodostuivat yleensä vanhojen jalan kuljettujen polkujen paikalle (esimerkiksi Vanha Hämeentie). Vanhat tiet olivat mutkaisia, sillä ne pyrkivät kiertämään hankalat maastokohdat ja toisaalta taas kiemurtelivat vanhojen tilakeskusten kautta pihapiiristä toiseen kaartaen.