VirtuaaliTuusula

Jokelan lampireitti tehdään myös virtuaalipoluksi

21.09.2021

Jokelan lampireitti on merkitty luontoon syyskesällä 2021. Merkitty lampireitti lähtee Koulunlammelta, jossa on myös opataulu. Opintien ylitettyään se vie pienelle Apteekinlammelle ja sieltä puistopolkua pitkin ohi Kuivalampien Pesulanlammelle. Pesulanlammelta jatketaan Opintiellä Kaarteenrantaan asti ja sitä kulkien sivuutetaan Ventoniemenlampi, Rantakarinlampi ja Valolampi. Matka jatkuu kohti Notkopuistoa ja sen kautta takaisin Koulunlammelle. Reitin kokonaispituus on noin 2,3 kilometriä.

Tuusulan museo uusii Virtuaali-Tuusula -sivuston loppuvuodesta 2021. Uusille sivuille valmistellaan oma laajempi osio Jokelan lammista. Tässä kuitenkin jo maistiaisia alueen historiasta ja luonnosta.

Koulunlampi ja Pesulanlampi, ilmakuva
Koulunlampi ja Pesulanlampi. Kuva Kari Kohvakka

Miten lammet ja lampireitti syntyivät

Jokelan lammet ovat pääosin muistoja Jokelan ensimmäisestä teollisuudenalasta, tiiliteollisuudesta, joka alkoi paikkakunnalla jo 1870-luvulla ja jatkui 1980-luvulle saakka. Suurin osa lammista on pohjavedellä täyttyneitä savenotto-kuoppia. Ne ovat sekä visuaalisesti että historiallisesti oleellinen osa Jokelan maisemaa. 
 
Vuonna 2021 lampireitti on viitoitettu osallistuvan budjetoinnin varoilla. Koulunlammelta alkavasta reitistä päätettiin aiemmin tänä vuonna asukas-tilaisuudessa. Reitin alussa on infotaulu, jossa kerrotaan lampien luontoarvoista ja historiasta. Reittimerkeistä suoritettiin asukasäänestys. Voittajaksi valittiin reilun metrin korkuiset punaiset tolpat. Patrik Värtinen valmisti Lampireitti-tolpat Kellokosken ruukin konepajalla.

 

Lampien historiaa

Lammet ovat muisto Jokelan vahvasta tiiliteollisuudesta. Keskustan alueella lammet ovat Jokelan tiilitehtaan savenottokuoppia, jotka ovat täyttyneet pohjavedellä. Jokelan tiilitehdas oli alueen ensimmäinen teollisuuslaitos. Se toimi vuosina 1874–1959.

1900-luvun alkuvuosiin tultaessa Jokelan tiilitehtaasta oli kasvanut alansa suuryritys, jossa valmistui vuosittain 6,5–8 miljoonaa tiiltä. Tiilitehtaan laajoille maa-aluille perustettiin myös tehtaan maatila viljelyksineen ja karjoineen. Tehtaan omistaja, Paul Chmelewski rakennutti itselleen 1880-luvulla komean asuintalon rautatien itäpuolelle. Sitä alettiin pian kutsua Jokelan kartanoksi.

 

Jokelan tiilitehtaan savenkerääjä Konna. Kuva Tuusulan museo

 Savi kuljetettiin kuopalta tehtaalle pienellä junalla, ja aikoinaan alueella kulkikin raiteita moneen suuntaan. Kuva Tuusulan museo.

 

Jokelan tiilitehtaan ympärille kasvoi teollisuustaajama työntekijöineen ja palveluineen ja sen maille rakennettiin 1900-luvun alkukymmeninä myös vanutehdas, tulitikkutehdas ja laatikkotehdas.

Jokelan hyvä savi ja rautatieyhteys Helsinkiin toivat alueelle myös muita tiilitehtaita.

 

Jokelan uusi tiilitehdas toimi Kallioistenmaan alueella (myöhemmän Jokelan Valun paikkeilla) joitain vuosikymmeniä 1880-luvulta 1900-luvun alkuun.

Kolsan tiilitehdas toimi vuosina 1899–1986 ja sen teollisuuslaitokset tulivat rautatien itäpuolella, asemasta Hyvinkäälle päin. Kolsan tiilitehtaan lampia ainakin 1950-luvun pikkupojat kutsuivat Etu-Saffariksi ja Taka-Saffariksi – saffari oli ajan muodin mukainen lyhennys savenottolammesta. Lammet olivat suosittu uimapaikka, ja Etu-Saffarilla oli hyppytornikin.

Raken tiilitehdas toimi vuosina 1952–1971. Nyt sen entisessä teollisuusrakennuksessa on hevostalli ja maneesi.

 

Lue lisää: virtuaalituusula.fi/Jokelan teollisuushistoria

 Jokela_Pesulanlampi_sari_tsokkinen

  Pesulanlammessa pesii muun muassa harvinainen mustakurkku-uikku. Kuva Sari Tsokkinen

 

Jokelan lampireitin luontoarvot

Rehevän monimuotoisen ympäristön ansiosta Jokelan lammet muodostavat arvokkaan lintualueen. Entisiin savenottokuoppiin syntyneillä lammilla pesii alueen kokoon nähden monimuotoinen lajisto, johon kuuluu myös uhanalaisia tai muuten suojelua tarvitsevia lajeja.

Lajiston runsastumista on osaltaan auttanut alueelle pesimään asettuneet naurulokkiparit. Monet muut vesilinnut pyrkivät pesimään naurulokkien seassa, koska niiden yhdyskunnat pitävät pesille pyrkiviä petoja tehokkaasti loitolla. Naurulokkeja voi nähdä kaikilla reitistön lammilla.

Runsain linnusto on eteläisimpinä sijaitsevilla Valolammella, Rantakarinlammella ja Ventoniemenlammella. Tätä kolmen lammen kokonaisuutta ovat asukkaat kutsuneet myös lintulammiksi. Lammissa on runsaasti vesikasvillisuutta mm. vesiruttoa, joka heikentää lampien vedenlaatua sekä niiden virkistysarvoa. Toisaalta vesiruttoa käyttävät ravinnokseen monet vesilinnut kuten esimerkiksi lammilla pesivät haapana ja laulujoutsen. Lisäksi lammilla pesii mm. Suomessa vaarantuneet liejukana ja naurulokki sekä Suomen vastuulajeihin kuuluva telkkä. Meillä harvinaisena pesivä liejukana (kokonaiskanta 100-200 paria) on pesinyt onnistuneesti ainakin lintulammista keskimmäisellä Rantakarinlammella.

Paloaseman idänpuoleisen Pesulanlammen harvinaisempiin pesimälajeihin kuuluu mustakurkku-uikku. Laji on Suomessa erittäin uhanalainen ja pesimäkanta on noin 3000–4500 paria. Pesulanlammen muita lajeja ovat naurulokin lisäksi mm. kalatiira ja telkkä.

Alueen suurin lampi eli Koulunlampi on edellä mainittujen lintulajien lisäksi monen muun lajin reviiriä. Koulunlammen ympäristöä käyttää saalistusalueena mm. Suomessa vaarantuneet tervapääsky ja viherpeippo sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu haarapääsky.

Useat lammet ovat myös lepakoille suosittuja ruokailupaikkoja. Pesulanlammen ja lintulampien ympäristöt ovat tärkeitä saalistusalueita vesisiipoille. Pohjanlepakkoa on havaittu niiden lisäksi ruokailemassa myös Koulunlammella.

Vuoden 2018 luontoselvityksessä todettiin lampien (etenkin niin kutsuttujen lintulampien) olevan hyvin sopivaa elinympäristöä viitasammakoille, mutta lajia ei kuitenkaan havaittu alueella.

 

Jokelan laulujoutsenet

Jokelan lammet ovat tuoneet alueelle myös laulujoutsenet. Komea kansallislintumme on tunnetummin karujen ja pohjoisten suolampien lintu, mutta hyvin joutsenet ovat sopeutuneet myös luonnonläheisen taajaman elämään. Myös jokelalaisten ja isojen lintujen yhteiselo on sujunut hyvin, ja poikueet ovat saaneet kasvaa rauhassa.

joutsenet_Jouko Vuori

 Laulujoutsenet pesivät Jokelassa usealla lammella. Kuva Jouko Vuori

Joutsenet ovat pesineet Jokelan lammilla jo vuodesta 2009 ja joutsenperhe lammella tai päiväkävelyllä lammelta toiselle on tuttu ja rakastettu näky. Jokelan joutsenet ovat myös melkoisia julkkiksia. Niiden valokuvia ja videoita on nähty monissa tiedotusvälineissä, ja mikä onkaan suloisempi näky kuin koko perhe ylittämässä tietä suojatietä käyttäen. Vuonna 2021 perheessä kasvoi 7 poikasta.

 

Lammet ja niiden ympäristö kuntoon vähitellen

Lampien keskustalampien toimenpidesuunnitelma tehtiin vuonna 2020. Se sisälsi toimenpiteiden lisäksi selvitykset lampien kunnosta ja luontoarvoista sekä savenottokuoppien hulevesirakenteiden suunnitelmia. Laajaa toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan pala kerrallaan eri toimialueiden yhteistyöllä. Liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut kunnostivat Koulunlammen uimarantaa ja viherpalvelut ovat raivanneet lampien ranta-alueita. Vesakoiden raivaamisen ja näkymien avaamisen lisäksi lammille on lisätty myös penkkejä, sillä alue on jokelalaisille tärkeä lähivirkistysalue.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Takaisin

Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!