VirtuaaliTuusula

Tuusulan historiaa lyhyesti

Tällä polulla esitellään lyhyesti Tuusulan historian keskeisiä kehityslinjoja ja asioita, joista Tuusula tunnetaan.

Tuusulan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643. Vanhan ajan Suur-Tuusula oli nykyistä isompi. Aikaisemmin Tuusulaan kuuluivat niin Korso, Kerava kuin Järvenpääkin. Sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat vaikuttaneet Tuusulan kehitykseen monella tavalla.

Hyrylän seudun kehittymiseen Etelä-Tuusulan keskuksena vaikutti venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Tuusulan ensimmäinen merkittävä teollisuuslaitos, Kellokosken ruukki, perustettiin vuonna 1795. Jokelan kehitykseen vaikutti ratkaisevasti Suomen ensimmäisen rautatien avaaminen vuonna 1862. Jokelasta alkoi muotoutua teollisuustaajama.

Maatalous oli vanhanajan Tuusulan pääelinkeino. Taajamien ulkopuolinen Tuusula on säilynyt melko maalaismaisena, vaikka kunta on kasvanut ja elinkeinorakenne on muuttunut. Nyky-Tuusula on vireä pääkaupunkiseudun kunta, jonka historia näkyy ja vaikuttaa monella tavalla.


Lue lisää

Tuusulan värikkäästä historiasta voi lukea lisää muun muassa muun muassa seuraavista kirjoista:

Suur-Tuusulan historia 1–4
Antti Halonen, Taiteen juhlaa ja arkea
Veijo Meri, Tuusulan rantatie
Tuusula-Seuran Aikakirja -sarja
Sanna Kaisa Spoof, Savikkojen valtias
Kellokosken kyläkirja, toim. Erkki Honkanen
Hanna Forssell ja Gunilla Carlander-Reuterfelt, Ruukin elämää. Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella
Tuusula sotilaspitäjänä. Hakkapeliitoista ohjusmiehiin, toim. Ilmo Kekkonen

Artikkeleiden tausta-aineisto ja kuvat: Tuusulan museo
Tekstit: museoamanuenssi Jaana Koskenranta, Tuusulan museo

A. Tuusula syntyi vuonna 1643
Periaatepäätös Tuusulan kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin 22.7.1643. Seurakunnat vastasivat aiemmin myös kuntien tehtävistä, ja siksi myös Tuusulan kunnan syntymäpäivä lasketaan tästä päivästä. Oma kirkko rakennettiin Kaukjärven eli Tuusulanjärven rantaan.
B. Tuusulan tunnusmerkit
Tuusulan tunnuksista tärkein on vaakuna. Aseenlukko kertoo seurakunnan perustamisvaiheista ja sotilasperinteistä. Alaosan laakerinlehvä muistuttaa rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulan nimikkokasvi on pihlaja ja nimikkolintu satakieli.
C. Vanhankylän isäntä Nils Stålhana
Vanhankylän kartanon isäntää Nils Larsson Stålhanaa (n. 1594–1657) saamme kiittää siitä, että Tuusulan vaakunan yläkentässä on outo esine. Pistoolin rataslukko oli Stålhanan aatelistunnus. Nils Stålhana vaikutti suuresti Tuusulan kappeliseurakunnan perustamiseen, ja siksi sama aseenlukko löytyy myös Tuusulan kunnan vaakunasta.
D. Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö
Monet Suomen taiteen kultakauden mestarit asettuivat asumaan Tuusulanjärven itärannalle 1800–1900 -lukujen vaihteessa. Tänne pystyttivät kotinsa muun muassa Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, J. H. Erkko ja Jean Sibelius. Kaikille heille oli esikuvana Tuusulassa vuonna 1872 kuollut kansalliskirjailija Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.
E. Sotilasperinteet
Tuusulassa on vahvat sotilasperinteet. Monet muistavat Tuusulan Hyrylän varuskunnasta ja Taistelukoulusta. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Tuusulassa olivat vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskus Syväranta.
F. Kellokoski ja ruukki
Kellokosken ruukki ja puistomaisessa ympäristössä oleva sairaala antavat Kellokoskelle omaleimaisen ilmeen. Nykyisin Kellokoskella on noin 5500 asukasta ja se on yksi Tuusulan keskustaajamista. Idyllinen kylä on kasvava ja moderni, mutta erikoislaatuinen historia – ja sen mukanaan tuoma kulttuurin ja erilaisuuden arvostaminen – antaa sille hengen.
G. Jokela ja tiiliteollisuus
Jokelan taajama alkoi kehittyä, kun Helsingin-Hämeenlinnan rautatie avattiin 1862. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa rakennustyömaille. Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Tiiliteollisuuden jälkeen Jokelaan tuli myös muuta teollisuutta ja muutamassa vuosikymmenessä keskelle maaseutua kehittyi melko suuri ja monipuolinen teollisuustajama.
H. Hyrylän hävittäjistä logistiikkakeskuksiin
Tuusulan sijainti lähellä pääkaupunkiseutua vaikutti aikoinaan siihen, että Tuusulan soravaroja voitiin laajamittaisesti hyödyntää. Tuusula tunnettiin pitkään hiekkakuopistaan ja soraa kuljettavista "Hyrylän hävittäjistä". Nykyisin tämä traditio jatkuu muun muassa siten, että kuljetus-, autokauppa- ja logistiikka-ala kokonaisuudessaan on edelleen vahva elinkeino.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!