VirtuaaliTuusula

Tuusulanjärven kulttuurimaisema

Tuusulanjärvi ja sen ympäristö on tunnettu rikkaasta kulttuuriperinteestä. Tuusulanjärven tuntumaan on rakennettu kirkko ja moni muukin varhainen julkinen rakennus, muun muassa kunnantalo ja vanhainkoti. Järven itärantaa hallitsee 1800-luvun lopun suurhuviloiden ja kultakauden taitelijakotien muovaama maisema. Tuusulanjärven länsipuolella taas aukeavat edelleen laajat peltoaukeat ja viljava maalaismaisema.

Tällä polulla tarkastellaan Tuusulanjärven maisemaa kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Polku noudattelee suosittua polkupyöräilyreittiä järven ympäri. Peruslenkin pituus on hieman yli 20 kilometriä, mutta jos poikkeaa jokaisessa kohteessa matkaa kertyy noin kymmenen kilometriä enemmän. Tuusulanjärven luontokohteet – mm. Fjällbo, Sarvikallio sekä lintu- ja kosteikkoalueet – löytyvät Tuusulan luontokohteita -polulta.
Lue lisää

Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema on mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloissa.

Pekka Halosen pojan Antin kuvakooste Tuusulanjärven taitelijayhteisöstä vuodelta 1949 löytyy Ylen Elävästä Arkistosta:

 
A. Koskenmäki ja Koskensilta
Koskenmäki oli ennen tiheästi asuttu käsityöläisalue. Koskenmäellä on myös Tuusulan ensimmäinen työväentalo, Hyrylän Torppa, jossa on toimittu jo vuodesta 1903. Koskensillan seudulla oli ennen mylly, kahvila ja saha.
B. Väinölä, vanha terveystalo ja Hyökkälän koulu
Kirkkotien alkupäässä on kolme eri aikakausien julkista rakennusta. Nuorisoseurantalo Väinölä on rakennettu 1921. Hyrylän entinen terveystalo (nykyinen steineräiväkoti Pohjantähti) 1940-luvulla ja Hyökkälän koulun vanhin osa 1950-luvulla.
C. Salmela ja Iloniemi - Kirkkotien suurhuvilat
Salmela ja Iloniemi ovat Kirkkotien komeita suurhuviloita 1800-luvun loppupuolelta. Iloniemessä asui kanttori Sakari Soinne perheineen. Molemmat huvilat ovat edelleen yksityiskoteja.
D. Viljamakasiinit, kansakoulu ja työläiskotimuseo
Kirkon lähelle rakennettiin myös viljamakasiinit ja koko kunnan ensimmäinen kansakoulu, joka valmistui 1875. Työläiskotimuseo kertoo Tuusulan käsityöläisten elämästä.
E. Tuusulan kirkko ja kirkkomaa
Tuusulan tunnelmallinen ristikirkko on valmistunut vuonna 1734. Vanha kirkkomaa ja sankarihauta-alue kirkon ympärillä kertovat pitäjän historiasta.
F. Gustavelund
Gustavelundin kartanolla on monivaiheinen historia. 1900-luvulla kartanossa toimi Matkailu- ja Turistihotelli ja myöhemmin paikasta tuli Kunnallisopisto. Nykyisin asiakkaita palvelee monipuolisesti Kokoushotelli Gustavelund.
G. Kirkonkylän kylämäki
Kirkonkylään rakennettiin Tuusulan kunnan varhaiset julkiset rakennukset. Koivukuja (1895) oli pitäjän ensimmäinen vanhainkoti, jonka Tuuskoto sitten korvasi. Kunnantalo valmistui vuonna 1913. Vanhasta maalaiskylästä muistuttaa vielä tien vieressä oleva Kotun päärakennus pappilaa vastapäätä ja Keravalle vievän tien varressa oleva Saksan tilakeskus.
H. Krapi
Krapin tila on kehittynyt perinteisestä maalaistalosta monipuoliseksi ravintola- ja elämyspalveluiden tuottajaksi. Myös Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatteri toimii Krapilla.
I. Aleksis Kiven kuolinmökki
Kansalliskirjailija Aleksis Kivi asui elämänsä viimeiset kuukaudet veljensä Albert Stenvallin mökissä. Nykyisin mökki on kansallinen muistomerkki joka kertoo samalla maaseudun käsityöläisten elinolosuhteista 1800-luvun lopulla.
J. Erkkola
Runoilija J. H. Erkko oli omana aikanaan kulttuurin monitoimimies, jolle kansansivistystyö sydämen asia. Hän rakennutti Erkkolan kodikseen vuonna 1902. Taiteilijakoti Erkkola on vuodesta 2007 asti ollut Tuusulan kunnan omistuksessa ja on avoinna yleisölle kesäisin.
K. Onnela
Onnelan historiaan kuuluu muun muassa runoja ja rakkautta. Huvilan omisti 1900-luvun alkupuoliskolla neiti Johanna Björklund, joka alkoi pitää siinä runoilijoiden suosimaa täysihoitolaa. Nykyisin perinteitä jatkaa Majatalo Onnela.
L. Syväranta
Syvärannan historiaan mahtuu muun muassa jaksot venäläisen vallasväen loistohuvilana, sanomalehtimiesliiton lepokotina ja Lotta Svärd -järjestön kurssikeskuksena. Vanha Syväranta paloi v. 1947. Vuonna 1995 rakennetussa uudessa Syvärannassa toimii Lottamuseo.
M. Vanha-Toivola, Pikku-Toivola ja muut Tuusulanjärven suurhuvilat
Vanha-Toivola on rakennettu 1870-luvulla. Sen historia liittyy avioliiton kautta Vanhankylän kartanon Åströmeihin. Kartanon tytär Anni Åström asui loppuelämänsä viereisessä Pikku-Toivolassa.
N. Tiilikanoja ja Koivulahti
Tiilikanoja on tyylikästä 1930-luvun funktionalismia. Aikoinaan se oli lasitehtailija Leppälän kesäpaikka. Nykyisin se on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa. Kaunis, vaaleanruskea Koivulahden huvila oli aikoinaan ruukkumaakari Grönroosin koti. Nykyisin talo on osa Taistelukoulun aluetta.
O. Taistelukoulun alue
Taistelukoulun alue liittyy Tuusulan vahvoihin sotilasperinteisiin. Alueella toimi vuosina 1921–1944 suojeluskuntajärjestön päällystökoulu. Sotien jälkeen Taistelukoulu on ollut puolustusvoimien käytössä.
P. Halosenniemi
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti. Komea talo valmistui pitkälle kallioiselle niemelle vuonna 1902. Nykyisin Halosenniemi on taiteilijakotimuseo, jonka Halosten elämästä kertova sisustus ja vaihtuvat taidenäyttelyt antavat aina uusia näkökulmia taiteeseen.
Q. Tuomalan kylä ja Tuusulan kansanopisto
Rantatien halkoma Tuomalan kyläkeskus muistuttaa yleishahmoltaan vielä vanhoista maalaiskylistä, jossa kylän talot olivat lähekkäin kylämäellä tai maantien varressa. Vuonna 1908 rakennettu kansanopisto, nykyinen Pekka Halosen akatemia, on sekin Tuomalassa.
R. Kallio-Kuninkala
Kallio-Kuninkala oli aikoinaan vuorineuvos K. A. Paloheimon omistuksessa. Paloheimot vaikuttivat monella tavalla Suomen talous- ja sivistyselämään. Tuusulassa he olivat osa taiteen ja tieteen edustajien yhteisöä. Kallio-Kuninkala on nykyisin Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Kesäisin alueella on kahvila.
S. Ainola, Ahola ja Suviranta – siinä vasta kuuluisa naapurusto!
Kolme merkittävää taiteilijakotia – Ahola, Suviranta ja Ainola – ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Niiden asukkaat muodostivat ainutlaatuisen naapuruston, jossa oli edustettuna suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja musiikki. Nykyisin Ahola ja Ainola ovat museoita. Suviranta on yksityiskoti.
T. Järvenpää ja Rantapuisto
Rantapuisto on järvenpääläisten yhteinen olohuone. Puistossa järjestetään paljon tapahtumia, muina aikoina mm. uimaranta, leikkipuisto ja vehreä ympäristö viihdyttävät puistossa kulkijaa.
U. Vanhankylän kartano
Vanhankylän kartanon ensimmäinen isäntä oli ratsumestari Nils Stålhana, joka vaikutti vahvasti Tuusulan pitäjän syntyyn. 1800-luvun puolivälistä lähtien kartanossa hallitsivat Åströmit. Nykyisin Vanhakylä tarjoaa monenlaisia ravintola- ja matkailupalveluita. Vanhankylänniemen tapahtumista Puistoblues on kuuluisin.
V. Ruskelan kylä
Ruskelan kylän maisema laajoine peltoaukeineen on maanviljelyksen kulttuurimaisemaa parhaimmillaan. Kylän vanhimmat tilat ovat Monsas (nyk. Rantamo) ja Borgman eli Perttula.
W. Paijalan kylä ja Anttilan kartano
Paijalan kylän keskusta oli ennen maantien ja Tuusulanjärven välissä niin sanotussa Alikylässä. Vähitellen Anttilan kartano jäi Alikylään yksin ja monet kylän vanhoista maalaistaloista siirtyivät Paijalan kylätien varteen.
X. Paijalan hautausmaa ja kappelit
Paijalan hautausmaa vihittiin vuonna 1896. Se korvasi kirkon ympärillä olevan hautausmaan. Vanha kappeli on E. A. Kranckin v. 1910 suunnittelema. Uusi kappeli valmistui 1993 ja sen suunnitteli Tapio Suomalainen.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!