VirtuaaliTuusula

Kellokosken patoaltaan ympäri

Kellokoski kätkee sisälleen kartanon ja torpparien, ruukin ja työläisten sekä sairaalan ja potilaiden historiaa, värikkäitä tarinoita ja mielenkiintoisia henkilöitä. Kaikki tämä luonnonkauniin patoaltaan välittömässä läheisyydessä.

Kylän historialle ovat leimallisia vahvat ja määrätietoiset persoonat. Ruukin viimeisen patruunan Torsten Carlanderin kiinnostuksen kohteet ulottuivat ruukista musiikkiin ja mehiläistenhoitoon asti. Kun 100-vuotiaalta Totilta kysyttiin pitkän iän salaisuutta, vastaus kuului: "Toimintaa, toimintaa, toimintaa".

Sairaalan ylihoitajana 1930-luvulta toiminut Anna Pakalén oli toinen määrätietoinen vaikuttaja, jonka aikana potilaiden olot kokivat valtavan edistysaskeleen. Tämän mottona oli: "Jollei pyydä paljon, ei saa mitään".

Näihin ja moniin muihin henkilöihin ja tarinoihin tutustutaan Kellokosken kohteissa.


Lue lisää

 

Kellokosken ruukin ja sairaalan miljöö on mukana museoviraston merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) listalla, johon Tuusulasta on valikoitu vain kolme kohdetta. Lue, perustelut museoviraston RKY-listalta.

 

A. Pato ja patoallas
Keskellä Kellokoskea, kosken ja padon päällä, avautuu näkymä koko vanhan kylän historiaan. Itäisellä rannalla mäen päällä on kartanon päärakennus, jonka ympärillä levittäytyvät sairaalan rakennukset. Alajuoksun puolella on vanha ruukki punatiilisine ja valkoisine rakennuksineen. Joen toisella puolen on kirkko ja vanhat työläisten asunnot – ruukin kasarmit.
B. Kellokosken ruukki
Ruukki on Kellokosken sydän. Yli 150 vuotta työläisten hiki virtasi metallin saadessa aina uusia muotoja. Nyt ruukin työläiset ovat väistyneet, mutta kulkiessasi kujilla voit vielä aistia vanhan tehtaan tunnelman. Yhä arvovaltaiset rakennukset kätkevät sisäänsä paikkakunnan historian, mutta myös kertomuksia ja tarinoita. Ruukki tarjoaa tilat myös monille nykyajan yrityksille.
C. Ruukin kasarmit ja puisto
Ruukin työväenasunnot ovat omana kokonaisuutenaan Keravanjoen länsipuolella. Rakennukset ovat pääosin 1800–1900-lukunen taitteesta. Aiemmin puistoalueella pidettiin muun muassa tilipäivän markkinatoreja. Nyt puistossa on Kellokosken Tehtaan johtajan, insinööri Torsten Carlander-Reuterfeltin muistomerkki.
D. Ruukin kirkko
Kellokosken kirkko ja seurakuntakeskus ovat kauniilla paikalla patoaltaan äärellä. Kellokosken ruukinseurakunta perustettiin vuonna 1800. Kirkon viereen rakennettiin seurakuntakeskus vuonna 1978.
E. Polttomoottori Maija
Polttomoottori Maija tuli Kellokosken tehtaan koneiden voimanlähteeksi, kun pelkkä vesivoima ei enää riittänyt tehtaan tarpeisiin. Kun Maija oli työnsä tehnyt, se siirrettiin muistomerkiksi kirkon viereen.
F. Vanha valtatie
Vanha valtatie on osa Helsingistä Hollolan kautta pohjoiseen kulkevaa Savontietä. Vuoteen 1956 Kellokosken läpi kulki Helsingin ja Heinolan välinen päätie eli Valtatie 5. Aikoinaan juuri sijainti yhden valtakunnan keskeisen maantiereitin äärellä ja mahdollisuus saada vesivoimaa ja puuhiiltä vaikuttivat siihen, että Kellokoskelle perustettiin rautaruukki.
G. Kartano ja sairaala
Kartanon perustamisesta 1760-luvulla alkoi Kellokosken kehitys. Kartano asutti aluetta perustamalla torppia. Kartanon alaisuudessa alkoi myös rautaruukin toiminta. Kun kartanon maat 1912 jaettiin palstatiloiksi, syntyi laaja pienviljelijäalue ja kartanon päärakennuksesta tuli mielisairaala. Kartanon puistoon kasvanut sairaala edustaa monella psykiatrian erikoisalalla huippuosaamista.
H. Sairaalan puisto ja rakennukset
Sairaalan puisto ja rakennukset muodostavat viehättävän vehreän ympäristön keskelle Kellokoskea. Puistossa on maailman ehkä ainoa mielisairaalan potilaalle omistettu patsas."Prinsessa"-veistos on omistettu yhdelle sairaalan tunnetuimmista potilaista. Sairaala-alueen eri-ikäiset rakennukset kuvaavat hyvin laitosrakentamisen arkkitehtuuria ja tyylejä eri vuosikymmenillä.
I. Sairaalamuseo
Sairaalamuseossa on mielenkiintoisia tarinoita sairaalan ja sen potilaiden historista ja mielisairaanhoidon kehittymisestä. Museossa selviää muun muassa se, kuka oli Prinsessa ja mikä on lobotomia-leikkaus.
J. Annapuisto ja rosarium
Keskelle kylää perustettiin 1998 Annanpuisto sairaalan ylihoitaja Anna Pakalénin mukaan. Puiston keskellä on maineikkaan ylihoitajan näköispatsas. "Paka" on patsaansa ansainnut potilaiden hyväksi tekemänsä pitkän ja uhrautuvan työn ansiosta. Pakalénin patsas on kuin kotonaan ruusupuiston eli rosariumin keskellä. Tänne on istutettu laaja valikoima tuttuja ja eksoottisempiakin ruusulajikkeita.
K. Viinaprännistä Juhlataloksi
Kellokosken Juhlatalo rakennettiin alunperin viinatehtaaksi 1870-luvulla. Myöhemmin siitä tuli Kellokosken Tehtaan Juhlatalo, jossa tilaisuuksiaan järjestivät tehtaan lisäksi myös alueen yhdistykset. 1990-luvun alussa rakennus kunnostettiin Itämerikeskukseksi. Nykyisin rakennus on Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa kurssi- ja leirikeskuksena.
L. Arboretum ja veistospuisto
Kellokoskelle alettiin 1990-luvulla rakentaa erityisiin teemoihin liittyviä puistoja. Veistospuisto (sculptoretum) levittäytyy eri puolille Kellokoskea. Puulajipuisto (arboretum) istutettiin pääasiassa Pränninpuiston ja Juhlatalon tuntumaan. Annanpuistossa on ylihoitaja Anna Pakalénin patsaan ympärillä ruusupuisto eli rosarium ja noin 250 alppiruusua.
M. Omenalahti ja Rivieera
Omenalahden kävelysilta on Kellokosken pisin silta. Se avattiin vuonna 1984. Nimensä alue on saanut paikalla olleesta Omenatarhasta, jonka Kellokosken Tehtaan patruuna istutti työntekijälleen antamansa lupauksen mukaisesti.
N. Kellokosken hautausmaa
Kellokosken hautausmaa oli pitkään Kellokosken Tehtaan ja Asutusalueen yhteinen ja siirtyi seurakunnan omistukseen vasta 1969. Hautausmaalla on mm. kartanon omistaneiden Björkenheimien ja Kellokosken Tehtaan Carlanderien sukuhauta.
O. Kellokosken koulut
Kellokosken koulut sijaitsevat nykyisin vastapäätä toisiaan Koulutien alkupäässä. Keskuskansakoulu eli nykyinen Ruukin koulu valmistui 1957. Tien toiselle puolelle valmistui oppikoulu (nyk. yläkoulu ja lukio) vuonna 1964. Nykyinen nuorisotalo oli aiemmin Kellokosken alakoulu. Vanha yläkoulu oli edempänä Linjamäen suunnassa, mutta se paloi v. 1942.
P. Ruukin sauna ja uimaranta
Ruukin punatiilinen sauna oli koko tehtaan asuntoalueen yhteinen. Saunojia riitti, sillä asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita eikä vesijohtojakaan. Saunan lähellä olevalla uimarannalla tehdas järjesti työntekijöiden lapsille uimakouluja, ja oppilaista leivottiin juhlallisin menoin uimamaistereita.
Q. Männistön tanssilava ja VPK
Männistössä viehättävä ympäristö ja vuonna 1953 rakennettu tanssilava ovat edelleen hyvässä iskussa. Siellä onnistuvat tanssit, erilaiset musiikkijuhlat ja muut. Lavaa ylläpitää Kellokosken VPK.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!