VirtuaaliTuusula

Jokelan teollisuushistoria

Jokelan kehitys lähti liikkeelle höyryjunan vauhdilla vuonna 1862, kun Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Rautatie mahdollisti teollisuustuotannon, kun tuotteilla oli nopea ja kapasiteetiltaan hevoskyyteihin verrattuna lähes käsittämättömän hyvä kuljetusmahdollisuus asiakkaille pääkaupunkiin tai sisämaan suuntaan. Tiiliteollisuus aloitti Jokelan teollistumisen, mutta pian tuotteiden kirjo laajeni.
Lue lisää

 

Jokelassa oli tiilenvalmistukseen sopivaa savea, ja rautatien ansiosta tämä luonnonvara saatiin hyödynnettyä. Siksi paikkakunnalle syntyi monta tiilitehdasta.  Vanhin niistä oli Jokelan tiilitehdas. Se aloitti toimintansa 1874 ja siitä tuli alan ensimmäinen suuryritys Suomessa.

Tiilitehtaiden vanavedessä tuli muuta teollisuutta, liikeyrityksiä sekä asukkaita. Muutamassa vuosikymmenessä lähes asumattomasta alueesta tuli vilkas teollisuustaajama ja huomattava asutuskeskus. Jokelan alueella asui vuonna 1840 vain 7 henkeä, vuonna 1920 väkiluku oli jo 570 henkeä ja 1950 jokelalaisia oli jo 1617.Rämäkosken silta

Alueellisesti Jokela oli vuoteen 1974 asti jakautunut kahtia. Silloin Palojoen itäpuolella olleet Hyvinkäälle (aiemmin Hausjärvelle ja Hyvinkään maalaiskuntaan) kuuluneet alueet liitettiin Tuusulaan. Palojoen  länsipuoli on vanhastaan ollut Tuusulan kirkonkylän, Paijalan ja Hyökkälän kylien takamaata.

Nykyisin Jokela on yksi Tuusulan kolmesta keskustaajamasta. Kasvavalla alueella asuu noin 6500 henkeä. Rautatie on jokelalaisille edelleen tärkeä, sillä monet käyvät töissä Helsingin tai Hyvinkään suunnassa. Monet Jokelan vanhat rakennukset, paikat ja paikannimet kertovat edelleen alueen vahvasta historiasta teollisuuspaikkakuntana.     

Jokelan Tiilitehdas ja sen ympärille kasvaneet teollisuuslaitokset muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Se on mukana Museoviraston arvokkaiden kulttuuriympäristöjen listassa

Kuva: Palojoki jakoi Jokelan Hyvinkään ja Tuusulan puoleen. Rämäkosken sillan pielessä Työväentalon kohdalla vanhalla Ridasjärventiellä (nyk. Siljalantie) oli kunnanrajasta kertovat kyltit. Jokela-seuran kokoelma.

A. Jokelan asema
Helsingin–Hämeenlinnan rautatie valmistui v. 1862. Alkuun junat pysähtyivät Jokelassa tarvittaessa. Oma asema saatiin vuonna 1875. Rautatien myötä alkoi Jokelan kehitys. Junalla saatiin Jokelan savesta tehdyt tiilet ja muutkin teollisuustuotteet asiakkaille.
B. Jokelan tiilitehdas
Jokelan Tiilitehdas toimi vuosina 1874–1959. Se oli Jokelan ensimmäinen teollisuuslaitos, jonka ympärille Jokelan taajama alkoi kasvaa. Tehtaan rakennukset ja savenotosta syntyneet lammet ovat edelleen Jokelan maamerkkejä.
C. Jokelan kartano
Tiilitehtaan omistajan taloa kutsutaan Jokelan kartanoksi. Talo on rakennettu 1880-luvulla. Nykyisin sininen talo kuuluu Jokelan vankilan alueeseen.
D. Jokelan tiilitehtaan maatila
Jokelan tiilitehtaan ja yhteydessä toimi myös iso maatila. Se työllisti kymmeniä ihmisiä. Suuri navetta oli tiilitehtaan vieressä ja pellot tehdasalueen ympärillä.
E. Kolsa ja muut tiilitehtaat
Alueen savimaat ja rautatieyhteys houkuttelivat paikalle Jokelan tiilitehtaan jälkeen muitakin tiilitehtaita. Jokelan Uusi Tiilitehdas perustettiin 1880-luvulla Hausjärven puolelle Kallioistenmaalle. Vuonna 1899 perustettiin Kolsan tiilitehdas ja 1952 Raken tiilitehdas.
F. Tulitikkutehdas
Tulitikku Oy:n tehdas Jokelassa valmistui 1930-luvulla. Sampo-tikut ja sadat muut tikkumerkit tehtiin täällä. Komea rakennus on nykyisin vankilana.
G. Metalliteollisuus Jokelassa
Jokelan Valu, Vuorenteko Oy ja Konepaja Lauri E. Rantakari ovat metalliteollisuuden pioneereja Jokelassa. Vuosikymmenien varrella Jokelassa on tehty metallista maatalouskoneita, tehtaiden koneita ja laitteita, polkupyöriä, sairaalatarvikkeita ja jopa kilpa-autoja.
H. Vanutehdas
Vanutehtaassa tehtiin muun muassa puuvilla- ja selluloosavanua, sideharsoa ja siteitä sekä rakennuseristeitä. 1980-luvulla rakennuksessa oli Tamron ambulanssitehdas.
I. Laatikkotehdas
Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehdas muutti Helsingin Vallilasta Jokelaan 1930-luvun lopulla. Se valmisti erilaisia pakkauslaatikoita ja myöhemmin myös valmistaloja ja parakkeja.
J. Fennia-pesula
Fennia-pesula toimi vuosina 1932–1942 tiilitehtaan entisessä navetassa. Rakennuksessa oli myöhemmin mm. silkkikutomo. Se purettiin vasta v. 1990.
K. Jokelan kaupat
Jokelan kaupat olivat aiemmin rautatien molemmilla puolilla nykyisen Keskustien ja Siljalantien paikkeilla. Ennen alikulun ja uuden tien rakentamista Ridasjärventie kulki Siljalantien linjausta pitkin, joten se oli yksi alueen pääreiteistä.
L. Yhdistystalot ja vapaa-ajan vietto
Yhdistystalot olivat aikansa monitoimikeskuksia. Yhdistyksillä oli erilaisia kerhoja, kuoroja, kirjasto ja urheilutoimintaa. Juhlat ja iltamat tarjosivat jokelalaisille hupia. Yhdistystaloista on edelleen alkuperäisessä käytössään Jokelan Työväentalo. Nuorisoseurantalo on purettu ja SKP:n järjestötalo muutettu yksityiskodiksi.
M. Chmelewskin puisto ja Jokelan lammet
Jokelan lammet ovat muisto tiiliteollisuudesta. Ne ovat pohjavedellä täyttyneitä savenottokuoppia. Pesulan lammen ympärillä on nyt Chmelewskin puisto. Paul Chmelewski omisti Jokelan tiilitehtaan vuosina 1877–1902.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!