Hyrylän polku

Hyrylä oli 1800-luvun puolivälin paikkeille asti tavallinen maalaiskylä, jonka vanhat kantatalot olivat suunnilleen nykyisen Mikkolan alueen paikkeilla. Sijainti kahden merkittävän maantien eli Heinolantien (myöhempi Lahdentie, Järvenpääntie) ja Hämeentien risteysalueella teki Hyrylän alueesta liikenteen solmukohdan ja myös strategisesti merkittävän. Venäläisen varuskunnan perustaminen antoi sysäyksen kylän kasvulle. Hyrylän kuuden kantatalon maille on vuosisatojen varrella kasvanut tuhansien ihmisten kotikylä.  

Lue lisää polusta

Hyrylän vanhat kantatalot

Hyrylän kylässä oli 1600–1700-luvuilla vain puolen tusinaa taloa. Vanhat  kantatilat ovat:

  • RN:o 1 Gästgifvars
  • RN:o 2 Jussila
  • RN:o 3 Vähämuori
  • RN:o 4 Peltola
  • RN:o 5 Posti (rinnakkaisnimi Knuuttila)
  • RN:o 6 Mikkola.

Talot muodostivat ryhmäkylän noin kilometrin päähän nykykeskustasta etelään suurinpiirtein nykyisen Hyrylän koulukeskuksen ja Mikkolan alueen paikkeille. Talonnimet Gästgifvars (suomeksi Kievari) ja Posti kertovat kestikievarioikeuksista ja postitalon statuksesta.

Vuonna 1840 Hyrylässä oli 171 asukasta, joista noin 20 torpparia sekä piikoja ja renkejä saman verran. Tilojen jakamisen ja torppien perustamisen myötä asutus oli jo alkanut levitä vanhan ryhmäkylän pohjois- ja eteläpuolelle.

Lukuunottamatta sitä, että kylä oli Helsingistä pohjoiseen vievän valtamaantien varressa ja Savon ja Hämeen suuntaan vievien teiden risteyksessä, elämä Hyrylässä oli niin kuin muissakin maalaiskylissä. Maantie ja sillä liikkuvat toki takasivat sen, että uutiset ja uutuudet kulkivat Tuusulaan nopeasti. Maan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki oli lähellä  – se antoi erilaisia mahdollisuuksia työhön ja liiketoimiin.  

Liikenteen strateginen solmukohta

1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi alkoi muuttua nopeasti. Elinkeinojen harjoittamista helpotettiin asteittain 1860-luvulta alkaen ja elinkeinovapaus säädettiin vuonna 1879. Aikakauteen liittyi myös voimakas liikenneolojen kehittäminen. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin liikenteelle vuonna 1862. Rautatiellä tuli olemaan iso merkitys myös Tuusulan eri alueiden kehittymiselle. Ajan myötä asemakyliksi tulleet Korso, Kerava ja Järvenpää muodostuivat taajaväkisiksi yhdyskunniksi ja halusivat pois maalaismaisena säilyneen Tuusulan yhteydestä.

Stategisesti tärkeä maanteiden risteys ja läheinen rautatie vaikuttivat siihen, että Hyrylän ja Hyökkälän kylän raja-alueelle muodostui 1850–60-luvuilla venäläinen varuskunta. Tästä syystä Hyrylän liikekeskusta kehittyi varuskunnan liepeille. Käytännössä nykyinen Hyrylän keskusta on puoliksi Hyökkälän kylän puolella. 

Venäläisen varuskunnan ympärille kasvoi venäläisten, vienankarjalaisten ja suomalaisten muodostama pienimuotoinen liikekeskus erilaisine palveluineen. Oli kauppoja, käsityöläisiä ja kahviloita. Suomen itsenäistyttyä varuskunta muuttui suomalaiseksi, mutta edelleen kauppiaat ja käsityöläiset kilpailivat varuskunnan asiakkaista.

Hyrylän kuuden kantatalon maat ovat vuosisatojen kuluessa pirstoutuneet lukuisiksi asuin- ja liiketonteiksi ja Hyrylästä on tullut tuhansien ihmisten kotipaikka. 

Hyrylän polku kertoo tämän alueen historiasta sanoin ja kuvin. Tekstit ja kuvat Virtuaali-Tuusulaan Jaana Koskenranta ja Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo 2015. Vuonna 2022 tehdyn päivityksen yhteydessä on lisätty kuvia ja päivitetty kohteiden kuvaukset vastaamaan vuoden 2022 tilannetta.  

Kotiseutuharrastaja Heikki Simola ja Tuusulan museo laativat vuonna 2015 painetun kotiseutupolun. Painettu opas on Virtuaali-Tuusulan sivuilla pdf-muodossa nimellä Hyrylän ja Koskenmäen polkuopas

 

A
Koskensillantie noudattelee Hyrylän läpi kulkeneen Hämeentien vanhaa linjausta. Tien varrelle rakennettiin 1953 komea Apteekin talo ja sen viereen nousi elokuvateatteri Hyrylän Kino. Rapsikanmäessä oli aiemmin Hyrylän alakoulu.
B
Nykyinen Kauppatie oli aikoinaan Hämeentietä. Tien varrelle, kylän keskellä olevan varuskunta-alueen eteläpuolelle, sijoittui pääosa Hyrylän kaupallisista palveluista. Tien pohjoispäässä oli 1900-luvun alussa Gustafssonin kauppa, Jegorovin leipomo ja Yli-Postin tilakeskus.
C
Vanhan Järvenpääntien ja Nappulakadun kulmilla oli myös puisia asuin- ja liikerakennuksia, muun muassa Kulmakuppila ja suutari Männikön talo.
D
Keskellä Hyrylää oli pitkään Tuusulan Säästöpankki. Vuosina 1928–1966 se toimi kauppias Worobjeffin entisessä kauppatalossa. Uusi komea pankkitalo valmistui samalle tontille 1966. Kauppatien toisella puolella toimi muun muassa Osuuskauppa Ahomaa.
E
Hämeentien ja Lahdentien risteys oli 1960-luvulle asti keskellä Hyrylää. Hyrylän liikekeskusta – kaupat, kahvilat ja huoltoasema - rakentuivat teiden muodostamaan kapeaan kiilaan kylän keskellä olevan varuskunnan eteläpuolelle.
F
Hyrylän vanhan liikekeskustan eteläpää sijoittui Järvenpääntien ja Hämeentien haaraan. Nykyinen Kaupparaitti keskustassa on säilynyt pätkä Järvenpääntietä. Sen varrelle ovat edelleen Haikosen kirjakaupan talo, Poliisi Laineen talo ja Mäntymäki. Tien varrella oli myös elokuvateatteri ja kunnanlääkärin talo.
G
Vanha Peltolan talo sijaitsi satoja vuosia ryhmäkylässä Mikkolan ja Gästgifvarsin välissä, mutta on siirtyi sitten pohjoisemmaksi. Nykyisin Peltolan tilakeskuksen paikalla on S-market ja muita liikkeitä.
H
1760-luvulla Jussilan kantatilasta lohkotulla Yli-Jussilalla on ollut monia omistajia. Yksi tunnetuimmista on ollut maanviljelijä ja ministeri Juho Niukkanen. Hän rakensi myös Hyrylän maamerkkinä olleen myllyn 1940-luvulla.
I
Jussila oli vanha ratsutila joka 1760-luvulla jaettiin Yli-Jussilaksi ja Ali-Jussilaksi. Ali-Jussilan tila siirtyi Sjöblomin suvulle 1800-luvulla. Ali-Posti on osa Postin tilaa. Siitä lohkotulle tontille rakennettiin Prijuutti.
J
Mikkola on yksi Hyrylän vanhoista tiloista. Tilan nimi juontaa todennäköisesti juurensa taloa 1600-luvulla isännöineestä Mikko Einonpojasta. Vuosisatoja myöhemmin tilan nimi puolestaan antoi nimen koko asuinalueelle.
K
Hyrylän kylän kantatalo Gästgifvars jakautui 1750-luvulla. Syntyi Alitalo ja Ylitalo. Alitalo jäi Gästgifvarsin vanhalle tontille. Virallisesti tilan nimi on Viksberg, mutta yleensä komeaa taloa tiluksineen on kutsuttu Rustholliksi. Tilan kaunis pihapiiri ja hoidetut rakennukset ilahduttavat ohikulkijoita edelleen.
L
Prijuutti oli ensin Aleksander Karttusen kievari ja sitten koko keskisen Uudenmaan ensimmäinen kauppa. Vuosina 1908–1967 se oli venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtola, jossa lomailivat ensin lapset ja myöhempinä vuosina vanhukset.
M
Vähämuorin tilaa isännöi vuodesta 1647 lähes kolme vuosikymmentä leskivaimo Marketta Heikintytär. Ehkä hän oli lyhyenpuoleinen nainen. Tilan rinnakkaisnimenä oli myöhemmin Lokanen. Nykyisin tilakeskuksen paikkeilla on kerrostalot Vähämuori ja Vähävaari.
N
Gästgifvars jakautui 1850-luvulla Rustholliin ja Ylitaloon. Ylitalo sijaitsi aivan Hämeentien varressa ja kievaritoiminta jatkui sen puitteissa. Tilakeskus jäi 1990-luvulla osittain uuden Tuusulanväylän alle. Kievarin asuntoalue on rakennettu tilan maille.
O
Terveyskeskus ja seurakuntakeskus rakennettiin varuskunnalta vapautuneelle alueelle. Terveyskeskus valmistui 1970 ja seurakuntakeskus jo 1967. Molemmat olivat aikanaan hyvin moderneja rakennuksia.
P
1980-luvulta lähtien keskustan pohjoisosaan rakennettiin kaupallisia palveluita. Nykyisen kirjaston rakennus valmistui vuonna 1981 ja muut kaupalliset palvelut 1983–2003. 2020-luvulla keskusta uusiutuu ja laajenee Tuusulanväylän itäpuolelle.

Reittiohjeet

Näytä reitti: