VirtuaaliTuusula

Hyrylän polku

Hyrylä oli 1800-luvun puolivälin paikkeille asti tavallinen maalaiskylä, jonka vanhat maatalot olivat suunnilleen nykyisen Mikkolan alueen paikkeilla. Sijainti kahden merkittävän maantien – Savoon vievän Heinolantien (myöhempi Lahdentie, Järvenpääntie) ja Hämeentien – risteysalueella teki Hyrylän alueesta myös strategisesti merkittävän. Venäläisen varuskunnan perustaminen antoi sysäyksen kylän kasvulle. Hyrylän kuuden kantatalon maille on vuosisatojen varrella syntynyt tuhansien ihmisten kotikylä.

Hyrylän kotiseutupolku kertoo tämän alueen historiasta ja muuttumisesta sanoin ja kuvin. Virtuaali-Tuusulan esitys perustuu Heikki Simolan ja Tuusulan museon yhteistyössä laatimaan Hyrylän kotiseutupolkuun. Sen pdf-version voit tulostaa tästä >. Myös internet-versiossa liikutaan kohteelta toiselle, mutta kohteita ja kuvia on enemmän. Tekstien ja kuvien editointi Virtuaali-Tuusulaan Jaana Koskenranta ja Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo 2015. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat luovuttaneet apuaan, tietojaan ja kuviaan kotiseutupolkujen käyttöön!
Lue lisää

Hyrylän kylässä oli 1600–1700-luvuilla vain puolen tusinaa taloa. Vanhat  kantatilat ovat RN:o 1 Gästgifvars, RN:o 2 Jussila, RN:o 3 Vähämuori, RN:o 4 Peltola, RN:o 5 Posti (Knuuttila) ja RN:o 6 Mikkola. Talot muodostivat ryhmäkylän noin kilometrin päähän nykykeskustasta etelään suurinpiirtein nykyisen Hyrylän koulukeskuksen ja Mikkolan alueen paikkeille. Talonnimet Gästgifvars (suomeksi Kievari) ja Posti, joiden nimet kertovat kestikievarioikeuksista ja postitalon statuksesta.

Vuonna 1840 Hyrylässä oli 171 asukasta, joista noin 20 torpparia sekä piikoja ja renkejä saman verran. Tilojen jakamisen ja torppien perustamisen myötä asutus oli jo alkanut levitä vanhan ryhmäkylän pohjois- ja eteläpuolelle.

Lukuunottamatta sitä, että kylä oli Helsingistä pohjoiseen vievän valtamaantien varressa ja Savon ja Hämeen suuntaan vievien teiden risteyksessä, elämä Hyrylässä oli niin kuin muissakin maalaiskylissä. Maantie ja sillä liikkuvat toki takasivat sen, että uutiset ja uutuudet kulkivat Tuusulaan nopeasti. Maan pääkaupungiksi kohonnut Helsinki oli lähellä - se antoi erilaisia mahdollisuuksia työhön ja liiketoimiin.  

1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi alkoi muuttua nopeasti. Elinkeinojen harjoittamista helpotettiin asteittain 1860-luvulta alkaen ja elinkeinovapaus säädettiin vuonna 1879. Aikakauteen liittyi myös voimakas liikenneolojen kehittäminen. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin liikenteelle vuonna 1862. Rautatiellä tuli olemaan iso merkitys myös Tuusulan eri alueiden kehittymiselle. Ajan myötä myös  asemakyliksi tulleet Korso, Kerava ja Järvenpää muodostuivat taajaväkisiksi yhdyskunniksi ja halusivat pois maalaismaisena säilyneen Tuusulan yhteydestä.

Stategisesti tärkeä maanteiden risteys ja läheinen rautatie vaikuttivat siihen, että Hyrylän ja Hyökkälän kylän raja-alueelle muodostui 1850–60-luvuilla venäläinen varuskunta. Tästä syystä Hyrylän keskusta siirtyi varuskunnan liepeille. Käytännössä nykyinen Hyrylän keskusta on puoliksi Hyökkälän kylän puolella. 

Venäläisen varuskunnan ympärille kasvoi venäläisten, vienankarjalaisten ja suomalaisten muodostama pienimuotoinen liikekeskus erilaisine palveluineen. Oli kauppoja, käsityöläisiä, kahviloita. Suomen itsenäistyttyä varuskunta muuttui suomalaiseksi, mutta edelleen kauppiaat ja käsityöläiset kilpailivat varuskunnan asiakkaista.

Hyrylän kuuden kantatalon maat ovat vuosisatojen kuluessa pirstoutuneet lukuisiksi  asuin- ja liiketonteiksi ja Hyrylästä on tullut tuhansien ihmisten kotipaikka. 

Hyrylän kotiseutupolku kertoo tämän alueen historiasta ja muuttumisesta sanoin ja kuvin. Virtuaali-Tuusulan esitys perustuu osittain Heikki Simolan ja Tuusulan museon yhteistyössä laatimaan Hyrylän kotiseutupolkuun. Sen pdf-version voit tulostaa tästä. Myös internet-versiossa liikutaan kohteelta toiselle, mutta kohteita ja kuvia on hiukan enemmän. Tekstien ja kuvien editointi Virtuaali-Tuusulaan Jaana Koskenranta ja Tarja Kärkkäinen, Tuusulan museo 2015. 

A. Kino ja Rapsikanmäki
Koskensillantie noudattelee Hyrylän läpi kulkeneen Hämeentien vanhaa linjausta. Tien varrelle rakennettiin 1953 komea Apteekin talo ja sen viereen nousi elokuvateatteri Hyrylän Kino. Rapsikanmäessä oli aiemmin Hyrylän alakoulu.
B. Yli-Posti, Jegorow ja kylänraittia
Nykyisen Kauppatien yläpää oli aikoinaan Hämeentietä. 1860-luvulta 1960-luvulle asti heti tämän paikan pohjoispuolella alkoi varuskunta-alue. Etelästä päin tultaessa ensin oli Yli-Postin tilakeskus, sitten Jegorowin leipomo ja sen jälkeen samalla puolen tietä Gustafssonin kauppa.
C. Tuusulan Säästöpankki ja Ahomaa
Tuusulan Säästöpankki osti vuonna 1928 toimitalokseen kauppias Worobjeffin vanhan kauppatalon Hyrylän keskustassa. Siinä pankki toimi aina vuoteen 1966 asti, jolloin valmistui uusi komea pankkitalo samalle tontille.
D. Huokaustenlaakson reunalla
Vanhan Järvenpääntien ja Nappulakadun kulmilla oli myös puisia asuin ja liikerakennuksia, muun muassa Kulmakuppila ja suutari Männikön talo. Niiden julkisivut olivat tielle päin, takapiha "Huokausten laakson" suuntaan.
E. Lemmelän liiketalo, Elanto ja huoltoasema
Hämeentien ja Lahdentien risteys oli keskellä Hyrylää. Uudet tielinjaukset 1960-luvulla ja 1990-luvulla ovat muuttaneet maisemaa, mutta vanhan risteyspaikan hahmottaa edelleen. Nykyinen Kauppatien on vanhaa Hämeentietä, nykyinen Kaupparaitti on keskustassa säilynyt pätkä vanhaa Lahdentietä (myöh. Järvenpääntie). Paikka oli siis keskeinen, ja teiden haaraan syntyi asutusta, liiketaloja ja ennen pitkää myös huoltoasema.
F. Haikosen liiketalo, Poliisi Laineen talo ja Mäntymäki
Hyrylän vanhan liikekeskustan eteläpää sijoittui Järvenpääntien ja Hämeentien haaraan. Nykyisen Kaupparaitin varrella olevat vanhat talot eli Haikosen liiketalo ja Poliisi Laineen talo rakennettiin aikoinaan Järvenpääntien varteen julkisivut maantielle päin. Komea Mäntymäkikin katsoi aiemmin kylän keskustaan Järvenpääntien yli.
G. Peltola
Vanha Peltolan talo sijaitsi satoja vuosia ryhmäkylässä Mikkolan ja Gästgifvarsin välissä, mutta on siirtyi sitten pohjoisemmaksi. Peltolan talo sijaitsi Hyrylän keskustassa olleen Hämeentien ja Lahdentien tienhaaran eteläpuolella.
H. Yli-Jussila
1760-luvulla Jussilan kantatilasta lohkotulla Yli-Jussilalla on ollut monia omistajia. Yksi tunnetuimmista on ollut maanviljelijä ja ministeri Juho Niukkanen. Hän rakensi myös Hyrylän maamerkkinä olleen myllyn 1940-luvulla.
I. Jussila ja Ali-Posti
Jussila oli vanha ratsutila joka 1760-luvulla jaettiin Yli-Jussilaksi ja Ali-Jussilaksi. Ali-Jussilan tila siirtyi Sjöblomin suvulle 1800-luvulla. Ali-Posti on osa Postin tilaa. Siitä lohkotulle tontille rakennettiin Prijuutti.
J. Mikkola
Mikkola on yksi Hyrylän vanhoista tiloista. Tilan nimi juontaa todennäköisesti juurensa taloa 1600-luvulla isännöineestä Mikko Einonpojasta. Vuosisatoja myöhemmin tilan nimi puolestaan antoi nimen koko asuinalueelle.
K. Gästgifvars – Viksberg – Rustholli
Hyrylän kylän kantatalo Gästgifvars jakautui 1750-luvulla. Syntyi Alitalo ja Ylitalo. Alitalo jäi Gästgifvarsin vanhalle tontille. Virallisesti tilan nimi on Viksberg, mutta kansankielellä komeaa taloa tiluksineen on kutsuttu Rustholliksi. Tilan kaunis pihapiiri ja hoidetut rakennukset ilahduttavat ohikulkijoita edelleen.
L. Rauhalinna – Karttusen maakauppa – Prijuutti
Nykyisin Prijuuttina tunnettu rakennus oli alkuaan Aleksander Karttusen kauppa, joka oli koko keskisen Uudenmaan ensimmäinen maakauppa. Vuosina 1908–1067 se oli venäläisen hyväntekeväisyysyhdistyksen kesäsiirtola, jossa lomailivat ensin lapset ja myöhempinä vuosina vanhukset.
M. Vähämuori
Vähämuorin tilan nimi on voinut syntyä siitä, että tilaa isännöi vuodesta 1647 lähes kolme vuosikymmentä leskivaimo Marketta Heikintytär. Hän on kenties ollut lyhyenläntä vaimoihminen. Tilan rinnakkaisnimenä oli myöhemmin Lokanen. Nykyisin tilakeskuksen paikkeilla on kerrostalot Vähämuori ja Vähävaari.
N. Ylitalo
Kantatalo Gästgifvars jakautui 1850-luvulla Rustholliin ja Ylitaloon. Ylitalo sijaitsi aivan Hämeentien varressa ja kievaritoiminta jatkui sen puitteissa. Skogster-suvulta tila siirtyi Eskelineille eli Ehoille vuonna 1904. Tilakeskus jäi osittain uuden Tuusulanväylän alle ja Kievarin asuntoalue on rakennettu sen paikalle.
Etelä-Tuusula Muut Keski-Tuusula Kellokoski Jokela Tutustu kaikkiin
Valitse alue jonka polut ja kohteet haluat nähdä tai TUTUSTU KAIKKIIN!