Hyrylän hävittäjistä logistiikkakeskuksiin

Kohde kuuluu polkuun Tuusulan historiaa lyhyesti.
Hieno kuva Valon Bedford-merkkisistä kuorma-autoista, 1960–70-luvun taite

Sijainnilla ja liikenneyhteyksillä on ollut Tuusulan historiassa merkittävä rooli. Keskeisten maantiereittien lisäksi alueen läpi kulkee merkittävät soraharjut. Nämä ovat vaikuttaneet siihen että Tuusula tunnetaan ”Hyrylän hävittäjistä” ja soramontuista.

Soramonttujen ja kuljetusliikkeiden myötä paikkakunnalle syntyi myös autojen ja koneiden huoltoon ja myyntiin liittyvää toimintaa. Nykyistä autokauppojen keskittymää voi pitää niiden perillisenä.

Myös nykypäivänä kuljetus- ja logistiikka-ala on Tuusulassa vahva.

Lue lisää kohteesta

Hyrylän hävittäjät ajoivat kovaa

Hyrylä tunnettiin ennen varuskunnasta, Amer-Tupakan tehtaasta eli Bostonista ja Hyrylän hävittäjistä. Hyrylän hävittäjät olivat soraa kuljettavia kuorma-autoja ja niiden kuskeja, jotka liikkuivat kapeilla ja ruuhkaisilla väylillä lähes hävittäjälentokoneiden nopeudella. Myöhemmin – kun maisema- ja ympäristöarvot saivat enemmän merkitystä – kielikuvaan liittyi myös sora-ala yleisemmin, hävittihän se Hyrylää siirtämällä alueen harjuja kuorma kerrallaan pääkaupunkiseudun teiden ja talojen rakennustyömaille.

Tuusulaa halkovat melko yhtenäiset harjujaksot. Niistä huomattavin kuuluu Hyvinkäältä Helsingin Vuosaareen kulkeutuvaan harjusysteemiin. Tuusulassa se alkaa Maantiekylästä ja jatkuu Hyrylän kautta Rusutjärven itälaitaa myötäillen Jäniksenlinnaan. Maantiet taas mukailivat vanhastaan harjuja, niin että soranottoon sopivat alueet olivat sopivasti valmiin maantien varressa. Kuljetusmatkalla on oleellinen merkitys kustannuksille ja kannattavuudelle. Siksi soranotto aloitettiin mahdollisimman läheltä päämarkkina-aluetta Helsinkiä, ja pohjoisemmaksi on siirrytty sen mukaan, kun sora-alueet lyhyemmän kuljetusmatkan alueella ovat ehtyneet. 

Häklin montulla uidaan

Soran myyminen ja kuljettaminen alkoi muodostua kasvavaksi liiketoiminnaksi Tuusulan seuduilla jo 1920–30-luvuilla. Alkuun autot olivat pieniä ja ne lastattiin lapioilla. Kuljetus- ja sora-alan ensimmäisiä yrittäjiä Tuusulassa olivat Lemmelän veljekset ja Valio Häkli (1909–1985). Tuusulan kunta kunnosti hänen Nahkelantien varrella olleen soranottokuoppansa, ja Häklin monttu tunnetaankin nykyisin suosittuna uimapaikkana.

Valon montulla urheillaan

Nahkelasta oli kotoisin myös Tauno Valo (1920–2009). Hän sai ensimmäisen tuntuman autoilijan ammattiin Valio Häklin apumiehenä ja osti ensimmäisen kuorma-autonsa 1939. Ensimmäisen sora-alueen Valo vuokrasi 1940-luvulla. Tauno Valo Oy:stä tuli suurliikemies, jolla oli useita sora-alueita ja paljon myös omia kuorma-autoja ja kuskeja. Tuusulan urheilukeskuksesta taidetaan joskus vieläkin puhua Valon monttuna, vaikka tosiasiassa tällä isolla soranottoalueella toimivat myös Niilo Vainion Tuusulan Hiekka Oy ja Mauno Lemmelä.

Tuusulan sorakeisariksi tituleerattu Tauno Valo ponnisti 1970-luvun lopussa myös eduskuntaan sloganilla ”Soraa sosialismin rattaisiin”. Kansanedustajana on toiminut myös Juhani Sjöblom, jonka suku on harjoittanut maa-ainesliiketoimintaa jo yli 40 vuotta Seepsula Oy:ssa. Sjöblomin veljesten ensimmäinen soranottoalue on nykyisin Sulan työpaikka- ja liikealue.

Muita Tuusulassa toimineita ja osin edelleenkin toimivia maa-ainesalan yrittäjiä on ollut paljon. Rudus perustettiin Helsingissä jo vuonna 1931, 1940-luvulla sen sora-alueet olivat Helsingin pitäjässä Ruskeasannalla, 1950- ja 60-luvulla muun muassa Korson risteyksen pohjoispuolella Firan alueella ja Nahkelassa. Ventoniemen soranottoalueet ovat olleet pääasiassa Tuusulan rajojen ulkopuolella. Soranajo on kuulunut myös Stenvallin kuljetusliikkeen liiketoimintaan. Soraliike Erik Winqvist toimii yli 60 vuoden kokemuksella  ja palvelee myös pienrakentajia Sulan alueella.

Auto- ja kuljetusala kasvoi, soranotto väheni

Soraliikkeet ovat tarjonneet työtä monille. Soramontuilla on tarvittu miehiä lastaamaan ja käyttämään seuloja ja murskia. Kuljetuspuoli on hoidettu yritysten omien autojen ja kuskien tai yksityisten autoilijoiden toimesta. Autojen myötä kasvoi myös autojen huoltoon ja myyntiin liittyvää yritystoimintaa, joka on vuosikymmenten saatossa poikinut Tuusulasta ja varsinkin Sulan alueesta valtakunnallisestikin tunnetun autokaupan keskuksen.

1960-luvulla Tuusulaan muutti myös yrityksiä, jotka käyttivät raaka-aineenaan soraa. Radi-Betoni aloitti betonituotteiden valmistamisen Ristikiven alueella 1963. Lemminkäinen siirtyi Helsingistä Maantiekylään 1964.  

Hyrylän hävittäjien jälkeläisiksi voi laskea myös alueen monet kuljetus- ja maanrakennusliikkeet sekä logistiikka-alan kokonaisuudessaan. Ne kaikki elävät tämän päivän Tuusulassa vahvoina. 

Soramontut uusiokäytössä

Tuusulan soravarat alkoivat käydä vähiin jo 1970-luvulla. Soranotto siirtyi pohjoisemmaksi Nurmijärven, Mäntsälän, Hyvinkään ja Vihdin suuntaan. Soranoton jäljet näkyvät silti maisemassa, vaikka suurin osa montuista on otettu uuteen käyttöön tai maisemoitu virkistysalueiksi. Vuoden 2000 asuntomessut pidettiin Tuusulan Nummenharjussa ja messujen yhtenä teemana oli rakentaminen entiselle soranottoalueelle.

Kilpailutie 8, 04300 Tuusula, Suomi