Viljamakasiinit, kansakoulu ja työläiskotimuseo

Viljamakasiinit olivat pankki pahan päivän varalle. Kuva Sami Mannerheimo 2012

Kirkon ympäristö rakennuksineen muistuttaa Tuusulan pitkästä historiasta. Viljamakasiinit ja kansakoulu olivat pitäjän ensimmäiset julkiset rakennukset kirkon jälkeen. Työläiskotimuseo kertoo maaseudun käsityöläisten elämästä 1900-luvun alkukymmeninä.

Viljamakasiinit eli pitäjänmakasiinit olivat viljapankkeja, josta sai katovuosina lainata siemenviljaa uutta satoa varten.

Tuusulan ensimmäinen kansakoulu rakennettiin kirkon lähelle. Se valmistui vuonna 1875.

Tuusulan Työläiskotimuseo on koulun vieressä mäen päällä. Kirvesmiesperheen koti, suutarinverstas ja sepänpaja sekä ulkoalueella muun muassa tervauuni ja pärehöylä vievät matkalle 1900-luvun alkupuoliskon työhön ja arkeen.

Lue lisää kohteesta

Viljamakasiinit turvasivat sadon katovuosienkin jälkeen

Ruotsin kuningas oli jo 1690-luvun nälkävuosien jälkeen kehottanut pitäjiä tekemään lainajyvästöjä siemenviljan turvaamiseksi. Pitäjissä asiaan ryhdyttiin, kunhan ehdittiin, mutta periaatteessa kaikkiin Suomen pitäjiin rakennettiin oma pitäjänmakasiini. Yleensä pitäjänmakasiinit tehtiin kirkon lähelle.

Tuusulassa saatiin lainajyvästö toimintaan vasta 1750-luvulla ja ensin toimittiin kirkkoherran vanhassa kymmenysaitassa. Kirkkotien varrelle rakennettiin ensimmäinen pitäjänmakasiini vuonna 1799. Uusi, suurempi makasiini on 1850-luvulta.

Tuusulan ensimmäinen kansakoulu valmistui 1875

Rakennuksessa oli kaksi isoa luokkahuonetta. Toisessa luokassa opiskelivat tytöt naisopettajan johdolla, toisessa taas olivat kaikki pojat miesopettajan opetuksessa. Kansakoulu oli nelivuotinen ja kaikki luokka-asteet opiskelivat samassa luokassa yhden opettajan johdolla. Pitkään poikien opettajana oli Leander Lindholm, joka perheineen asui koulurakennuksessa.

Tuusulan seuraava kansakoulu rakennettiin 1895 Ruotsinkylään ja sitä seuraavat 1900-luvun alkupuolella. Kaikki eivät siis pitkien koulumatkojen, kodin työvelvoitteiden tai vaikkapa kenkien puutteen vuoksi päässeet neljäksi vuodeksi kansakouluun vaan opiskelivat seurakunnan järjestämissä pienten lasten kouluissa auttavan luku- ja laskutaidon. Oppivelvollisuus säädettiin vasta 1921 ja maalaiskunnilla oli 16 vuotta aikaa järjestää kouluasiat lain mukaiseen kuntoon. 

Nykyisin rakennuksessa toimii musiikki- ja taidepainotteinen esikoulu ja päiväkoti Sympaatti. Päiväkotisympaatin kotisivu

Työläiskotimuseo vie menneeseen arkeen

Työläiskotimuseossa pääsee tutustumaan monipuolisesti maaseudun itsenäisten ammatinharjoittajien työhön ja elämään. Kirvesmiesperheen koti, suutarinverstas ja sepänpaja muodostavat museon rungon. Pihamaalla on lisäksi muun muassa tervauuni ja pärehöylä, jotka näkee toiminnassa työnäytöspäivinä. Vaihtuvat kesänäyttelyt takaavat sen, että museossa on joka kesä myös uutta nähtävää. Tuusulan työläiskotimuseon kotisivu

Purettuja rakennuksia

Aiemmin kirkkoa vastapäätä olevalla mäellä oli myös kirvesmies Fredrik Malleniuksen talo. Talossa toimi Vanhankylän kartanon omistaja testamenttivaroilla perustettu Nybergin koulu ennen kansakoulun valmistumista. Tuusulan ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Malleniuksen talon pihalla helluntaina vuonna 1900. Lähistöllä oli myös Gustavelundin kartanon työväen asuntoja.