Varuskunta 1918–1950

Kohde kuuluu polkuun Varuskuntapolku.
Ryhmäkuva 1940-luvulta. Taustalla näkyy tammikuussa 1939 vihitty hyppyrimäki, joka oli Rapsikanmäen vieressä, alastulorinne Jokipuistoon päin.
Suomalainen varuskunta muutti venäläisiltä tyhjiksi jääneisiin rakennuksiin. Varuskunnan keskuskenttä oli keskellä Hyrylää suunnilleen nykyisen terveyskeskuksen paikkeilla. Keskuskentän ympärillä olevissa rakennuksissa oli muun muassa sotilaskoti, sairaala, upseerikerho ja miehistökasarmeja.

Lue lisää kohteesta

Tykistöstä Tuusula tunnettiin

Itsenäisyyden alkuajat Hyrylä oli tykistövaruskunta. Venäläisten jäljiltä alueella oli paljon hevostalleja, joten hevosvetoinen tykistö sopi Hyrylään hyvin. Vuodesta 1934 alkaen varuskuntaa isännöi Suomen Valkoinen Kaarti.

Sota-aikana Tuusulassa toimi Jalkaväen koulutuskeskus 1, jossa noin 15.000 miestä sai pikakoulutuksen ja oli sen jälkeen valmiita rintamalle. Tuleva tasavallan presidentti Mauno Koivisto sai koulutettiin täällä pikakiväärimieheksi.  Hän mieltyi Hyrylässä ollessaan suunnistukseen, koska sitä harjoitettiin paljon. 

Sodan jälkeen kenttätykistö palasi varuskuntaan. Vuonna 1957 varuskuntaan isännäksi tuli Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.   

Varusmiesaika piirtyi mieleen

Varusmiesaika oli monelle nuorelle miehelle ensimmäinen matka pois tutuista kotiympyröistä. Siksi se on piirtynyt mieleen tarkasti.

”Sotilaskodissakin ehrittiin käymään. Päiväraha oli markka päivältä. Sillä sai sotilaskodista isohkon mukillisen maitoa ja vielä vehnäpullan. Näin rehvakkaasti eli ne tykkipojat, jotka eivät ajatelleet rahan päälle enempää. Oli toisia jotka tarkasti säästivät markkansa.”

Jaakko Tuomela, pohjalainen tykkimies Hyrylässä v. 1926

Lue lisää Varusmiesmuistoja 1920-luvulta

Tiivistä yhteiseloa 

Varuskunta oli keskellä kylää ja yhteydet ympäröivään yhteisöön olivat siksikin tiiviit. Varuskunnan lääkärit hoitivat paikkakunnan siviiliväestöä, ja myös eläimet saivat apua rykmentin eläinlääkäriltä.

K2801_mainos_elainlaakar.ijpg

Ahdasta asumista

Tiivistä oli elo varuskunnassakin. Henkilökunnan asunnot oli sijoitettu venäläisten aikaisiin kasarmirakennuksiin, ne olivat pieniä ja puutteellisesti varustettuja: oli puulämmitys ja ulkovessat, varuskunnan hevonen toi vesitonkat portaille. Asuntoja oli muun muassa rakennus Kympissä ja takakassulla punatiilisissä rakennuksissa, joissa myöhemmin oli esikunta. Iso parannus varuskunnan asunto-oloissa tapahtui vasta 1950-60-luvun taitteessa, jolloin harjulle valmistui 5 uutta kerrostaloa, jotka saivat varuskunnan aikaisen osoitejärjestelmän mukaan nimet Rakennus 64 - Rakennus 68. 

Maanvaihdot mahdollistivat Hyrylän kehityksen

Vuonna 1965 puolustusvoimat ja Tuusulan kunta sopivat maanvaihdoista. Kunta sai keskusta-alueen ja varuskunta lisämaita Järvenpääntien itäpuolelta. Vanhat puukasarmit purettiin ja paikalle valmistui 1968 seurakuntakeskus ja 1970 terveyskeskus.